Hyvää isänpäivää isät! Lähden muutaman tunnin kuluttua juhlistamaan sitä omaanikin ravintolaan haaveenani jälleen kerran italialainen ruoka, mutta sitä ennen pieni oodi risotolle. Olen maniassa. Risottomaniassa. Jos tällä viikolla söinkin tähänastisen elämäni herkullisinta risottoa ravintola Rivoletossa, olen sen jälkeen jatkanut risoton kulutustani kuin narkomaani. Eli hei, nimeni on Mari ja olen risottoholisti. Kaapintyhjennysprojektin paljastamat arborioriisit eivät muuten juuri paranna tästä addiktiosta.

Perjantaina heräsin päivään jo valmiiksi risotonhimoisena ja viimeistään oppitunnilla hahmotin halajavani sitä nimenomaan sitruunan makuisena. Kotimatka Hakaniemen hallin kautta kartutti jääkaappiani puolestaan parilla ahvenfileellä, joten lounaani suunnittelu oli sillä tehty. Toki paistettu tofukin olisi kiinnostanut risoton kaverina, mutta viime aikojen kaamos ja kuiva huoneilma ovat saanet lisäämään kalankulutustani melkein huomaamattanikin. Olen myös vaivihkaa määritellyt uudeksi tavoitteekseni etsiä eettisempiä kalalajeja ainaisten purkkitonnikalan ja tehotuotantolohen tilalle, ja opetella myös käyttämään niitä. Olen aika huono kokkaamaan kalasta mitään, vaikka sitä rakastankin. Nämäkin fileet ottivat osumaa vain paistinpannun ja voin kanssa, minkä antaisitte anteeksi, jos olisitte olleet maistamassa lopputulosta. Hurjan hyvää!

Sitruunarisoton ohjeita löytyy jo todella monesta ruokablogista, joten lopulta taivuin jonkinlaiseen fuusioon. Muistatteko muuten, kun patistin kesällä napsimaan sipuleiden vihreät varret/lehdet talteen ja pakastamaan ne? Osa omistani pääsi nyt tähän risottoon tuomaan vähän väriä ja kenties makuakin. Sipulinvarsisilppu kannattaa freesata voissa samaan aikaan muun sipulin kanssa.

SITRUUNARISOTTO

1 sipuli silputtuna
(sipulin vihreitä osia)
1 valkosipulinkynsi murskattuna
1-2 rkl voita
1-2 rkl rypsiöljyä
3 dl risottoriisiä
0,5 -1 l kasvislientä (kuumaa vettä + kasvisfondia tai liemikuutioita)
2 dl valkoviiniä
1 sitruunan kuori raasteena
1 sitruunan mehu
suolaa ja pippuria myllystä
50-70g voita
1 dl tuoretta parmesan-raastetta

Freesaa sipuli, valkosipulinkynsi ja sipulin vihreät osat voi-öljyseoksessa. Älä ruskista! Lisää riisit ja hämmennä kevyesti, jotta riisit imevät itseensä makua. Kaada tämän jälkeen joukkoon vuorotellen kuumaa kasvislientä ja valkoviiniä vähän kerrallaan ja samalla hämmennellen. Lisää kiehumisen edetessä edelleen lientä ja loppuvaiheessa sitruunankuori ja -mehu. Kun liemi on lisätty, varmista riisin kypsyys (täytyy olla al dente). Mausta suolalla, pippurilla, voilla ja runsaalla määrällä parmesaania.

Niin monessa blogissa ja lehdessä se on todettu, mutta vähintäänkin yhtä monesti olen asian sivuuttanut. Silakka on halpaa. Niin halpaa, etten meinannut uskoa silmiäni Hakaniemen hallissa. On järjenvastaista, että mikään kala voi sillä kilohinnalla olla niin epäsuosiossa.! Korjasin saman tien omatkin ennakkoluulot ja tuntia myöhemmin paistelin elämäni ensimmäisiä itse leivittämiäni silakoita. Niistä tuli niin hyviä, että lapsuus muistui mieleen.

Silakkashoppailu Hakaniemen hallissa tuotti myös eksymisen vanhan suosikkileipomon sekä Lentävän lehmään tiskille. Juureen leivottu luomuruislimppu luomukirnuvoilla ja paistetut silakat - taisin osua suomalaisuuden ytimeen.
 

LEIVITETYT SILAKAT

15 silakkafileetä (n. 250 g)
1 luomukanamuna
1 dl korppujauhoja
(ripaus suolaa)
valkopippuria
voita paistamiseen

Riko kananmuna lautaselle ja riko keltuainen haarukalla. Kaada korppujauhot toiselle lautaselle ja mausta niitä suolalla ja valkopippurilla. Pyörittele silakoita yksitellen ensin kananmunassa ja sitten korppijauhoissa. Paista leivitetyt silakat pannulla voissa, molemmilta puolilta ruskeiksi. Tarjoile sitruunalohkon ja tuoreen tillin kaverina.

Luulin, ettei katkarapuja tulla näkemään keittiössäni muualla kuin kissojen ruokakupeissa. VÄÄRIN. Peruin saman tien mielipiteeni katkiksien mauttomuudesta ja ”turhuudesta" ruuanlaitossa, kun ystäväni kokosi aivan luvattoman hyvän ja simppelin salaatin pelkistä katkaravuista, avokaadoista, tuoreesta sitruunasta puristetusta mehusta, tuoreesta tillistä ja pippurista. Hoen samaa varmasti jokaisen herkun kohdalla, mutta tällä salaatilla voisin OIKEASTI elää koko loppu elämäni.

Katkis-avokadosalaatissa piilee makunsa lisäksi se nerokas piirre, että sitä voi soveltaa ja jatkaa ihan sillä, mistä oma maha tykkää. Lisäämällä esimerkiksi kurkkua ja vihreää salaattia se raikastuu entisestään ja kermaviilin ja majoneesin kera se soveltuu vaikkapa patongin täytteeksi.  Sou simppeliä! Mahdollisuuksia on vaikka mihin.

Vaikka syön kalaa, kokkaan sitä harvemmin kotona. Taitoni loihtia kalasta perinteistä uunilohta tai kalakeittoa ihmeellisempää ovat olemattomat ja laadukkaan hyvän kalan kilohinnan takia keskitänkin fisun syönnin mieluusti ravintoloihin. Toisinaan sitä silti törmää itselleni tarpeeksi helppoihin ja jopa blogattavan arvoisiin kalaruokaohjeisiin, kuten tähän Helsingin Sanomien sivuilta löytämääni kylmäsavulohimunakkaaseen. Iisiä ja maukasta!

KYLMÄSAVULOHIMUNAKAS (neljälle)

8 luomumunaa
1 dl kylmää vettä tai maitoa
1/2 dl hienonnettua ruohosipulia tai tilliä
suolaa ja mustapippuria myllystä
200 g kylmäsavulohta

Pane uuni kuumenemaan 200-asteiseksi. Riko munat kulhoon ja lisää neste sekä ruohosipuli- tai tillisilppu. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita vispilällä hyvin, älä vatkaa. Vuoraa noin 20 x 30 sentin uunivuoka leivinpaperilla siten, että voit ottaa kypsän munakkaan vuoasta paperin reunoista nostaen. Kaada munakasseos vuokaan ja lisää päälle lohiviipaleet. Nosta vuoka uuniin ja paista noin 20 minuuttia, kunnes munakas on täysin hyytynyt. Leikkaa jäähtynyt munakas sopiviksi paloiksi.