14 October 2009 @ 03:26 pm

Söin viikonloppuna jotain, mitä en hetkeen unohda, nimittäin mausteista luumuseitanpataa. Ja kiroan jo sen loppumista! Uskoin vielä tekovaiheessa padan olevan vain lääke kolottavaan seitanhampaaseeni, mutta piru, siitä taisikin tulla saman tien yksi suosikkiresepteistäni.   

Ohje on muunnos BBC Good Foodin Braised pork with plums -reseptistä, jota suosittelen lihansyöjille. Chocochilin Elina oli kääntänyt mokoman seitanversioksi, mistä iso kiitos, ja seurasinkin Elinan ohjeita muuten hyvin tarkkaan, mutta lientä en jaksanut lopuksi keitellä ja sakeuttaa. Hyvä niin, sillä pidin juurikin lientä ruuan parhaimpana asiana näin pottumuusin kera nautittuna! Huikeaa twistiä sekä liemen makuun että ruuan tuoksuun toivat tähtianikset, joista oli juuri pitkä ja perusteellinen kirjoitus Tamarind Heavenissakin. Suosittelen lukemaan.

MAUSTEINEN SEITANLUUMUPATA

seitania
1 sipuli
5 luumua
4 dl kasvislientä
2 tl soijakastiketta
1 rkl öljyä
1 tl viinietikkaa
1 rkl tomaattipyreetä
1 tl sokeria
chilirouhetta
pippuria
5 tähtianista
1 kanelitanko

Leikkaa seitan tarvittaessa pienemmiksi paloiksi. Leikkaa sipuli puolirenkaiksi. Leikkaa luumut puoliksi ja poista niistä kivet. Sekoita kasvisliemen joukkoon soijakastike, öljy, viinietikka, tomaattipyree, sokeri, chilirouhe ja pippuri. Levitä seitanit ja sipulit pataan ja kaada päälle kasvisliemi. Lisää joukkoon vielä pari ruokalusikallista seitanin marinadilientä. Lisää vielä luumut, tähtianikset ja kanelitanko.

Hauduta pataa 175 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. (Poista liemestä seitanit ja luumut. Keitä lientä, kunnes se sakenee ja muuttuu lähes siirappimaiseksi. Yhdistä seitanpalat, luumut ja kokoon keitetty liemi.)


 
 
21 September 2009 @ 05:56 pm

Siis herranjumala, miten yksi ruokafriikkien blogitapaaminen voi viedä voimia! Olin koko eilisen aivan naatti, mutta sitäkin onnellisempi siitä, että lauantaini vierähti Nummelassa Sillä Sipuli -blogin hurmaavien Merituulin ja Jukan luona. Ihan ässä ilta! Paikan päälle löysivät myös Äijäruuan Ari, Sorsanpaistajan Cele kumppaneineen, Herkku ja Koukku -blogin Jytis sekä Kannat kattoon -blogin Rauna, ja voin kertoa, että vatsani oli koko illan joko ähky taikka krampissa kaikesta nauramisesta. Puhuttujen juttujen taso jää onneksi hämärään (osaksi minultakin), mutta mahtavista syömingeistä on todistusaineistoa ainakin Sorsanpaistajalla ja Sillä Sipuleilla. Kiitos kuvista ja luvasta saada lainata niitä!

Omat korteni ruokakeossa olivat seitanvartaat sekä hilpeän näköiset kumkvatit. Valmistin seitanin tällä kertaa kolmesta desistä gluteiinijauhoja ja yhdestä desistä gram-, eli kikhernejauhoja. Nesteeksi päätyi kolme desiä vettä, jossa oli pari ruokalusikallista soijakastiketta ja öljyä, ja mausteeksi savupaprikaa ja chilijauhetta. Tarkemman ohjeen seitanin valmistamiseen löytyy aiemmista ohjeistani.


Ennen grilliä.

Seitanin marinadiin tuli tällä kertaa:

1 iso sipuli sauvasekoittimella hienonnettuna
4 valkosipulinkynttä murskattuna
1 dl öljyä
pari ruokalusikallista soijakastiketta
½ - 1 dl ketsuppia
loraus sweet chili -kastiketta
3 rkl Rajamäen hunajaväkiviinaetikkaa

Seitanvartaat maistuivat grillauksen jälkeen muuten melkosen mainioilta Raunan wasabivoin kanssa!

Suklaakuorrutettujen kumkvattien kuvaan ihastuin Lindstrandin ja Lestrupin Tutti Frutti- eepoksessa, vaikken ikänäni moista hedelmää ole maistanutkaan. Eikä se muuten ole kirjan mukaan sitrushedelmä, vaikka mandariinimainen kuori ja kirpeä maku harhauttivat ainakin minut. Hedelmälihan lohkojen määrä erottaa sen sitruksesta: kumkvatissa on kolmesta kuuteen lohkoa, kun taas sitrushedelmissä lohkoja on huomattavasti enemmän. On olemassa myös limetin ja kumkvatin risteytys, limekvatti; siinäkin on vain muutama lohko.

Ihan knoppitietonakerron muuten vielä, että Floridan Dade Cityssä juhlitaan kumkvattifestraeita, joka kerää noin 30 000 asiakasta vuosittain. Arvokas tapahtuma huipentuu Miss Kumkvatin kruunaamiseen. Mites olis? Ei kaikkien tarvitse aina tähdätä Miss Suomeksi...

 

SUKLAAKUORRUTETUT KUMKVATIT
Klas Lindstrand, Tomas Lestrup: Tutti Frutti (s. 92)

kumkvatteja
kookoshiutaleita
tummaa suklaata

Leikkaa ohut viipale kumkvatin kannan puoleisesta päästä, jotta ne pysyvät pystyssä. Sulata suklaa. Dippaa kumkvattien ehjä pää suklaasulaan ja koristele kookoshiutaleilla. Laita kumkvatit hetkeksi kylmää, jotta suklaa jäähtyy ja kovettuu.

Kirjan mukaan kumkvattien sijasta voi käyttää myös ananaskirsikoita, suklaan voi korvata vaaleallakin ja kookoshiutaleet saksanpähkinärouheella tai strösseleillä.


 
 
29 October 2008 @ 05:39 pm

Perinteinen kotiruoka on elänyt viimeajat varsinaisessa nosteessa keittiössäni ja samaa linjaa jatketaan. Mieleni kun oli tehnyt seitania  aivan armottomasti jo pidemmän aikaa ja sitä myöten mielessäni pyöri toinen toistaan nostalgisempia ja seitansessioihin soveltuvia liharuokia. Mitä sitä kasvissyöjä muistoilleen voi.

Päädyin lopulta kokeilemaan vehnägluttaria stroganoffiin, mikä ei ollut ollenkaan pöllömpi idea. Nimeen viitaten voisi melkein sanoa, että saatanallisen hyvää ruokaa jopa näin  "tekolihallakin" valmistettuna. Jouduin tekemään seuraavana päivänä jopa uuden satsin ensimmäisen erän kadottua vatsaan saman tien. Vatsani taitaa olla pohjaton.

SEITAN-STROGANOFF

n. ½ annos seitania
1 sipuli
n. 4 dl vettä
2 rkl vehnäjauhoja (+ 1 dl vettä)
1 rkl tomaattisosetta
1 rkl sinappia
1 maustekurkku
½ dl kaurakermaa
suolaa ja mustapippuria

Kuori ja hienonna sipuli ja nakkaa seitanpalojen mukana korkeareunaiselle pannulle. Paista, kunnes seitanmöhkäleet ovat saanet ujosti väriä ja kippaa päälle vettä. Sekoita suuruste jauhoista ja desillisestä kylmää vettä ja kippaa seitanpalojen joukkoon. Anna kiehua viitisen minuuttia. Lisää tomaattisose, sinappi, mausteet ja kerma. Leikkaa kurkku kuutioiksi ja lisää valmiiseen ruokaan.


 

 
 
21 July 2008 @ 08:41 pm
Saari ja mökki koettu, samoin kesäni ensimmäiset (!) grillailut. Tofunakkilinjallehan sitä tuli taivuttua, mutta sain onneksi valmistettua jotain kunnollistakin ruokaa niiden E-koodipötköjen seuraksi. Olin nimittäin pakannut kotoa mukaani jo edellisenä iltana marinaadiinsa upottaneeni seitanit ja tofut, joiden tähtihetkiksi koitui varrastikkujen varressa käristyminen. Etenkin tofu oli kuin elementissään kaasugrillin ritilällä ja myöhemmin ainakin tekijänsä suussa, enkä mielelläni haukkuisi seitaninkaan suoritusta. Seurakseen kumpikin saivat kasvikunnan kansalaisista kesäkurpitsaa,  kirsikkatomaatteja sekä herkkusieniä. Hieman uusavuttomana höystin komeudet vielä tilkalla kaupan valmista grillimarinaadia, joten tuli niitä E-koodeja mukaan tähänkin ruokaan, mutta eipähän tuo mitenkään pakollinen lisä ole.



SEITANVARTAAT

Inna Somersalo: Yllin kyllin herkkuja isolle ja pienelle joukolle (s. 78-79)

4 dl gluteenijauhoja
1 dl gram- eli kikhernejauhoja
1 dl soijajauhoja
0,5 tl jauhettua inkivääriä
0,5 tl suolaa
1 rkl soijakastiketta
1 rkl kylmäpuristetua rypsiöljyä
3 dl vettä


Mausteliemi:
0,3 dl balsamiviinietikkaa
0,3 dl soijakastiketta
0,3 dl siirappia
0,3 dl kasvisliemijauhetta tai 2 kasvisliemikuutiota
vettä


Marinadi:
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 tl jauhettua korianteria
1 tl jauhettua jeeraa eli juustokuminaa
1 rkl soijakastiketta
0,5 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä


Valmista seitantaikina. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita toisessa kulhossa öljy, soijakastike ja vesi. Tee jauhojen keskelle kuoppa ja lisää nesteseos kuoppaan. Sekoita käsin sileäksi taikinaksi. Vaivaa taikinaa noin 5 minuuttia. Leikkaa seitan ensin viipaleiksi ja viipaleet reilun peukalonpään kokoisiksi paloiksi. Vartaisiin tulevat palat voivat mielestäni jäädä aika kookkaiksikin jopa. Pidä palat toisistaan erillään, sillä ne tarttuvat helposti kiinni toisiinsa.

Mittaa kattilaan mausteliemen ainekset ja aluksi noin puolisen litraa vettä ja kuumenna kiehuvaksi. Laita seitanpalat yksitellen veteen ja sekoita kevyesti niin että palat irtoavat toisistaan. Lisää sen verran vettä, että kaikki palat peittyvät. Keitä 20 minuuttia ja valuta hyvin.

Sekoita marinadin ainekset tahnaksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Sekoita tahna seitanpalojen joukkoon. Peitä kulho ja pane kylmään maustumaan.

TOFUVARTAAT

500 g maustamatonta tofua (esim. Super Tahoe)

TERIYAKIMARINADI TOFULLE

Kiskola, Miettunen: Tofukeittokirja (s. 120)

3 rkl tuoretta inkivääriraastetta
2 valkosipulinkynttä
0,5-1 dl seesamiöljyä
0,5 rkl hunajaa tai siirappia
2 rkl soijakastiketta
0,5 sitruunan mehu
2 tl mustapippurirouhetta
(makeutta halutessasi 1 rkl omenamehua)


Raasta inkivääri ja purista valkosipuli. Sekoita kaikki marinadiainekset keskenään. Sekoita hunaja hyvin, koska se painuu helposti pohjalle. Kuutioi tofu, lisää marinadiin ja anna imeytyä jääkaapissa muutamia tunteja tai mieluiten yön yli.


 
 
19 June 2008 @ 04:37 pm
Inna Somersalon joku saattanee muistaa fennovegaanisen Härkäpapua sarvista -kirjan tekijänä. Nyt tuolta samalta ihanuudelta on tullut uusi ja ehkä entistäkin himokkaampi opus: Yllin kyllin - herkkuja isolle ja pienelle joukolle. Tällä kertaa punaisena lankana läpi kirjan porhaltaa reseptien soveltuvuus myös suurtalouskeittiöön: kakkuja lukuunottamatta jokaisesta sapuskasta on tarjolla ohje niin 4, 20 kuin 100 hengen bileisiin. Huono, mutta insinööriopintojeni takia kuitenkin hengissä oleva matikkapääni tosin ihmettelee ideaa hieman, sillä kukapa nyt ei osaisi itse kertoa ainemääriä ruokittavien suiden määrän mukaan. Mutta viis siitä - kirja sisältää mahtavan määrän aivan mahtavia ruokia ja tituleeraisin sitä jopa parhaimmaksi omistamakseni keittokirjaksi, ellei se perhanan Herne rokkaa olisi vaan niin ygönen.

Jo aiemmin tein ja jaoin muillekkin blogaajille maistiaiseksi seitan-pastasalaattia, joka herätti kiinnostusta. Itse en muiden tapaan koe seitanin valmistamista vehnäjauhoista asti kovinkaan vaivalloisena, mutta tekniikoita ja taktiikoita on toki karttunut paljon sitä tekemällä. Helpommin seitanin saa kasaan kuitenkin käyttämällä suoraan gluteenijauhoja, joista on jo eroteltu pois vehnän tärkkelys, eli hiilarit. Näitä jauhoja saa ostettua ainakin Ekolosta ja Punnitse&Säästästä. Pienemmillä paikkakunnilla asuvien kannattaa kysellä niitä luontaistuotekaupoista.

Perusidea gluttarijauhojen käytössä on, että nesteen ja jauhojen suhde on suurinpiirtein 1:1 (esim. 1 dl gluteenijauhoja ja noin 1 dl maustelientä). Seitanin koostumus riippuu täysin valmistustavasta: jos haluat seitanista tiivistä ja kimmoisaa, vaivaa taikinaa kunnolla ja laita suoraan kiehuvaan veteen. Ilmavan koostumuksen saat, kun laitat palat ennen keittämistä kylmään veteen. Taikina täytyy vaivata aina hyvin ja huolellisesti.

Alla Innan Yllin kyllin -kirjasta löytämäni seitanohje. Yllätyksekseni tähän tuli myös gram- ja soijajauhoja mutta homma hoituu halutessa pelkällä gluttarillakin.

SEITAN

Seitantaikina:
4 dl gluteenijauhoja
1 dl gram- eli kikpapujauhoja
1 dl soijajauhoja
0,5 tl inkivääriä
0,5 tl suolaa
1 rkl soijakastiketta
1 rkl rypsiöljyä
3 dl vettä


Mausteliemi:

0,3 dl balsamiviinietikkaa
0,3 dl soijakastiketta
0,3 dl siirappia
0,3 dl kasvisliemijauhetta tai 2 kasvisliemikuutiota
vettä


Marinadi:
1 rkl soijakastiketta
1 rkl rypsiöljyä
1 tl kuivattua timjamia
0,3 dl vettä


Valmista seitantaikina. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita öljy, soijakastike ja vesi toisessa kulhossa. Tee jauhojen keskelle kuoppa ja lisää nesteseos vähitellen kuoppaan. Sekoita käsin sileäksi taikinaksi. Vaivaa vähintään 5 minuuttia - mitä kauemmin vaivaat, sitä paremman sitkon saat taikinaan.



Leikkaa seitan viipaleiksi ja viipaleet reilun peukalonpään kokoisiksi paloiksi. Varo laittamasta paloja päällekkäin, sillä ne tarttuvat herkästi toisiinsa.





Mittaa kattilaan kaikki mausteliemen ainekset, sekä vettä sopivasti. Kuumenna liemi kiehuvaksi ja upota siihen seitanpalat. Sekoita kevyesti, jotta palat irtoavat toisistaan. Keitä 20 minuuttia.



Valuta seitanpalat hyvin. Kun palat ovat jäähtyneet, painele niistä kaikki irtoava neste pois. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja lisää seitanpalat. Laita seitan kylmään maustumaan vähintään 2-3 tunniksi.


Valmiit, yön yli marinoidut seitanpalat

Mitä seitanista voisi sitten tehdä? No vaikka seitanpataa, ääs ai did! Ja tuo patapa oli muuten siitä huvittavaa murkinaa, että sillä puijasi ja järkytti helposti työkaverit, jotka vasta sulattelevat lihaa vieroksuvaa ruokavammaani. Raavaita äijiä kun ovat!

SEITANPATA

seitania
2 sipulia lohkottuna tai noin 10 salottisipulia halkaistuna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 pieni munakoiso
3 rkl rypsiöljyä
70g tomaattipyreetä
1 tl jauhettua korianteria
1 tl paprikajauhetta
1 punainen paprika pilkottuna
4-5 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
(suolaa)
tuoretta persiljaa


Vipaloi munakoiso, ripottele suolaa vipaleiden pinnalle ja jätä 15 minuutiksi itkettymään. Kuivaa palat. Leikkaa viipaleet pieniksi paloiksi.

Kuumenna öljy padassa ja kuullota sipulia ja valkosipulia tomaattipyreen, korianteri- ja paprikajauheen kanssa noin 5 minuuttia. Lisää seitanpalat ja paista, kunnes palat ovat hieman ruskistuneet. En osaa antaa tarkkaa määrää seitanille, mutta itse käytin noin polet yllä mainitulla ohjeella valmistetusta satsista. Lisää paprika ja munakoiso ja paista hetki. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio. Voit halutessasi korvata osan vedestä myös tomaattimurskalla, jolloin padasta tulee tomaattisempaa. Sekoita ja hauduta pataa kannen alle puolisen tuntia. Sekoita välillä ja lisää tarvittaessa vettä. Mausta lopuksi tureella persiljalla ja makusi mukaan suolalla. Tarjoile esim. perunoiden kera.

 
 
15 June 2008 @ 03:51 pm
Oi ja voi! Olen silkkaa laiskuuttani siirtänyt ja siirtänyt nyt niin pitkään kokkailujeni blogaamista, että havaittavissa on jo oikea ruokasuma. Pakko ryhdistäytyä, jottei se kasva kokonaiseksi padoksi.

Eli mistähän aloittaisin? Kenties eilisestä ruokablogipiknikistä Kaisaniemen kukkuloilla, jossa olivat edustettuina niin Sillä Sipulin poppoo, apinakeittiön Ylimuuli-Meri, Äijäruokaa-Ari, Prinsessakeittiön Veera, Unelias Anna kuin Sorsanpaistaja-Celekin. Tarjoilut olivat TIE-TYS-TI mitä mainioimmat, minkä Muuli ehtikin jo spoilata Arin seuratessa perässä huikeiden kuviensa kera. Oli riemastuttavaa tavata vihdoinkin muita ruokablogaajia - toivottavasti sama toistuu ja pian ja vaikka suuremmallakin porukalla!

Omia eväitä ja viemisiä suunnitellessani (Toden totta, suunnittelin! Ainakin minuutin verran! Tajutonta!) lähdin ajatuksesta, että vien sellaista, mitä monikaan ruokablogaaja ei ole maistanut. Vanha tuttava vehnägluteeni aka seitan nousikin ehdokaslistan varmimmaksi kingiksi, kun löysin vielä Inna Somersalon Yllin kyllin -kirjasta himokkaan seitan-pastasalaatin. Sen sijaan hernemuffineihin päädyin täysin oman uteliaisuuteni inspiroimana ja niistä tulikin aika erikoisia, vaikkakin (kuulemma) hyviä siltikkin. Ohjehan niihin löytyi Jere Niemisen Herne rokkaa -kirjasta, minkä ei luulisi yllättävän enää ketään :D. Mainioin kirja, kuten myös tuo Yllin kyllin, mutta siihen palaan vielä myöhemmissä postauksissa.

HERNEMUFFINIT

4 dl vehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta
2 rkl kuivattua persiljaa
1,5 tl inkivääriä
1,5 tl jauhettua korianteria (skippasin)
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria
½ tl jauhettua chiliä
1,5 rkl etikkaa
2 dl kauramaitoa (käytin pakon sanelemana soijakermaa)
1 dl rypsiöljyä
300 g pakasteherneitä


Sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon etikka, kauramaito ja rypsiöljy. Etikka antaa muffineille mureutta. Sulata 200 g pakasteherneitä. Soseuta ne sauvasekoittimella tai perunanuijalla. Vaivaa soseutetut herneet taikinaan ja lisää loput herneet (100g) kokonaisina joukkoon. Kokonaiset pakasteherneet kannattaa lisätä taikinaan jäisinä. Aseta muffinivuoat pellille. Valuta jokaisen vuoan pohjalle tippa öljyä, jotta muffinit irtoavat vuoista hyvin. Nostele taikina vuokiin - täytä 2/3 vuoan tilavuudesta. Ripottele muffinien pinnalle siemeniä koristeeksi ja paista 175-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Tarjoile muffinit lämpiminä tai jäähtyneinä. Ne säilyvät parhaiten jääkaapissa.

 


SEITAN-PASTASALAATTI

valmista, yön yli marinoitua seitania (perusohje löytyy täältä)
3 rkl rypsiöljyä
2 sipulia silputtuna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1,5 rkl curryjauhetta
500 g pastaa keitettynä
1 rkl kasvispohjaista majoneesia
2 dl kaurakermaa
1 ruukku persiljaa hienonnettuna


Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota sipulia ja valkosipulia hetki curryjauheen kanssa öljyssä. Lisää suuhun mentävät seitanpalat ja paista, kunnes palat ovat saaneet väriä. Keitä pasta. Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa. Laita kylmään ja anna maustua vähintään tunti. Parhaimmillaan salaatti on, kun sen antaa maustua jääkaapissa yli yön.

Yllin kyllin -opus sisältää myös toisenlaisen seitanohjeen, jota sitäkin olen jo kekeillu, mutta siitä lisää myöhemmin, sillä nyt on jo kiirus kevään/kesän viimeiselle balletone-tunnille.
 
 
21 December 2007 @ 02:30 pm
Jääkaapissa levännyt edellispäiväinen seitanmakkara ja kaverin kanssa taannoin käyty keskustelu kouluruokailun legendaarisesta oranssista makkarakastikkeesta pyörivät tänään aikansa päässäni muodostaen lopulta oivan aivopierun nimeltä oranssi seitanmakkarakastike. Saatan olla ehkä ainoa lajissani, mutta suorastaan rakastin tätä ala-asteella paljonkin syötyä soossia, ja riemuitsinkin nähdessäni Vegaanin ammentaneen blogiinsa kyseisen sapuskan salat. Mahtavaa! Lopputuloskin oli varsin mahtava. Kämppis ainakin kehui todella autenttista väriä. Ehkä syystäkin.

ORANSSI SEITANMAKKARAKASTIKE

(neljälle)

pätkä seitanmakkaraa
1 sipuli
öljyä
3 rkl tomaattipyreetä
5 rkl vehnäjauhoja
4 dl vettä
1½-2 dl soijakermaa
soijakastiketta
rouhittua mustapippuria
(yrttisuolaa)


Paloittele vähintään yön yli jääkaapissa levännyt seitanmakkara pieniksi paloiksi ja paistele ne hienonnetun sipulin kera öljyssä, kunnes sipulit ovat saaneet väriä. Sekoita vehnäjauhot, tomaattipyre ja vesi keskenään kulhossa ja kippaa pannulle makkaroiden ja sipulin joukkoon. Anna saostua hetki ja lisää kerma. Hauduta, mausta ja maista.



Noniin, se siitä. Kenties joulun jälkeen voisin keskittyä taas enemmän kasvisruokamaisiin kasvisruokiin ja jättää liharuokien ohjeet lihaa oikeasti käyttäville :D 
 
 
21 December 2007 @ 12:06 am
Kauan kauan sitten tein löydön Punk in Finland -foorumilta niiden ituhippeilevien kiljupunkkareiden ylistettyä vehnägluteenimakkaran nimeen. Jemmasin ohjeen talteen ja vasta jokin aika sitten tuo muistui mieleeni, kun Tofu for Two:ssa paisteltiin samantyylistä pötköä.

Ohjeessa mainittua gluteenijauhoa saa muuten ainakin Punnitse&Säästä:n irtomyynnistä, hintaan kysymysmerkki. Niin harvoin hamstrattua jauhetta tuo tuntui olevan ainakin Itäkeskuksen myymälässä, ettei myyjä itsekkään tiennyt hintaa ja sovelsi kilohinnaksi palttiarallaa 4 euroa. Jos joku tietää todenmukaisemman hinnan, niin voisi kertoa? Aineenahan puhdas gluttari oli näin ensikertalaiselle aika jänskä. Ainakin se oikaisi pitkän polun seitanin valmistusprosessista: jauhoihin ei toden totta tarvinnut lisätä kuin kylmä vesi, vaivata minuutin tai pari, ja valmis seitantaikina oli valmis. Suosittelen, jos tärkkelysvesien kanssa läträäminen jo tympii.

SEITAN-MAKKARA

Kuivat aineet:
3 dl gluteenijauhoa
paprikaa
juustokuminaa
korianteria
cayennepippuria
(yrtti)suolaa
grillaus- tms. yleismaustetta

Nesteet:
2 dl kylmää vettä
3 rkl (70g) tomaattipyrettä
2 rkl öljyä
2 rkl soijakastiketta
2-3 valkosipulin kynttä murskattuna

Laita uuni lämpiämään 160 asteeseen.Sekoita kuivat aineet ja nesteet eri astioissa hyvin keskenään. Kaada neste kuivien aineiden sekaan, sekoita ja vaivaa taikinaa pari minuuttia.



Muotoile taikinasta n. 15 cm pitkä pötkö, kääri se tiukasti folioon ja pyöritä foliopötkön päät vielä tiukalle.



Paista uunipellillä 90 minuuttia. Kun makkara on paistettu, kuori folio pois ja anna jäähtyä. Kääri uudelleen folioon tai kelmuun ja laita jääkaappiin viilentymään. Sitten viipaleiksi, kuutioiksi tai miten nyt tykkää.



Oma versio olisi kenties kaivannut jotakin maustetta enemmän, mutta tekemällähän oppii ja seuraavalla kerralla muistan lisätä ainakin suolan. Koostumuskin oli jännittävä, mutten lähde nyt vertaamaan sitä oikeaan makkaraan, koska en niistä niin tiedä. Taidan tämän satsin käyttää johonkin ruokaan. Suolaisempana se olisi överi-hyvää leivän päälläkin.
 
 
06 December 2007 @ 04:47 pm
Blogaan vielä, vaikka onkin jo liki kiire rikkomaan kaikki itsenäisyyspäivän puistattavat kliseet Antti Tuiskun keikalle, hohoo. Suomen synttäreitä kunnioittaen päivän juhla-ateriani saa varmasti puolet Karjalan evakoista kieppumaan haudoissaan hyrrän lailla, mutten välitä. Tämä vegaaninen versio karjalanpaistista olisi sitäpaitsi varmasti maistunut heillekkin.



KARJALANPAISTI SEITANISTA


noin 500g seitania
soijakastiketta marinointiin

1 isohko sipuli
1-2 multaporkkanaa
kasvislientä
10-15 kokonaista musta- tai maustepippuria
1 laakerinlehti
suolaa
nokare sinistä Keijua


Valmista edellisenä päivänä satsi seitania, pilko se kookkaisiin, mutta suuhun mentäviin, paloihin ja anna marinoitua runsaassa soijakasikkeessa yön yli.

Viipaloi kuorittu sipuli lohkoiksi ja leikkaa porkkana pituussuunnassa kahtia ja pätki se sen jälkeen pienempiin paloihin. Nakkaa seitan, sipulilohkot ja porkkanat samaan pataan ja kaada päälle kasvislientä niin, että se peittää muut ainekset. Lisää pataan kokonaiset pippurit, laakerinlehti,  nokare Keijua ja (meri)suolaa. Huomaa kuitenkin, että marinoidut seitanbiitit ovat jo itsessään hieman suolaisia. Paista pataa 175-asteisessa uunissa vähintään tunti, mielummin kauemmin. Jaksan uskoa, että myös näin vegaanisessa versiossa paisti vain paranee vähintään parin tunnin hauduttamisella. Lisää pataan aina välillä nestettä haihtuneen tilalle.


Tarjoile esim. perunamuussin ja puolukkasurvoksen kanssa.

PUOLUKKASURVOS

1 ps (200 g) pakastepuolukoita
1/4–1/2 dl sokeria


Survo sulaneet puolukat ja mausta survos sokerilla. Jos haluat puolukoista hillomaista, pane aineet mikrouunin kestävään astiaan. Kuumenna täydellä teholla kunnes keitos kiehuu kunnolla. Jäähdytä ja tarjoa.
 
 
25 November 2007 @ 03:09 pm
I'm speechless. Really. Oodi vehnägluteenille, koska taisin juuri syödä koko loppuelämäni edestä. Oodi myös kiinalaisille, jotka kung po:n kehittivät. (Ja sori kämppis, piti jättää tätä sullekkin maistiaiseksi, mutta ei vaan pystynyt, kun oli niin hyvää!)

Ohje on sovellettu Vegaaniliiton sivuilta löytyneestä tofu kung po:sta - sama ohje siis toimii myös tuon oivan soijavalmisteen kanssa sillä erotuksella, että tofupaloja on parempi paistaa pannulla hieman seitania kauemmin, jotta niihin tulee hieman väriä. Coca-cola oli aivan oma mutta toimiva lisä ja pers'aukisena en kehdannut investoida cashewpähkinöihin, joten maapähkinät saivat passata. Seitan itsessään oli edellispäiväisestä satsista - marinoin biittejä vain soijakastikeessa yön yli.

SEITAN KUNG PO
(kahdelle)

200 g peukalonpään kokoisia seitanpaloja


Kastike:

2 rkl soijakastiketta
2 rkl punaviinietikkaa (myös tavallinen, riisi- ja omenaviinietikka käy)
2 rkl vettä
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl maissitärkkelysjauhoa
1 rkl seesaminsiemeniä
2 tl ruskeaa sokeria
pieni tilkka Coca-Colaa

kourallinen kuorittuja maapähkinän sydämiä tai autenttisemmin cashewpähkinöitä

2 rkl rypsiöljyä
2 valkosipulinkynttä murskattuna
1 sipuli pilkottuna
1 tl chilitahnaa (tai chili-valkosipulikastiketta)
1 punainen paprika pilkottuna


Sekoita ensin kastikkeen ainekset kulhossa.



Paahda pähkinöitä kuumalla pannulla välillä sekoittaen viitisen minuuttia. Siirrä pähkinät sivuun. Paista valkosipulia, sipulia ja chilitahnaa öljyssä muutama minuutti. Lisää seitanbiitit ja paista hetki. Lisää paprika ja paista kunnes paprikoihin on tullut vähän väriä ja ovat aavistuksen pehmenneet. Paprikoista ei ole tarkoitus tulla läpikypsiä. Lisää sitten pähkinät ja kastike. Sekoita noin puolen minuutin ajan.




Nauti riisin kera.
 
 
24 November 2007 @ 03:59 pm
Rehellisyydennimissä en ollut vielä vuosikaan sitten kuullut tästä ruuasta vuosien taakse ulottuvasta kasvissyöjähistoriastani huolimatta. Ja rehellisyyden nimissä en ollut koskaan ennen edes maistanut seitania ennen tämän päiväistä vehnägluteenineitsyyden menetystäni. Napa ähkystä piukeena voin nyt kertoa, että kyllä kannatti kokeilla!

Seuraava pätkä ja pitkälti ohjekkin on suora lainaus Voimasta:

Seitan eli vehnägluteeni on oivallinen lisä porkkananpurijan ruokavalioon. Rutkasti proteiinia sisältävänä ja hyvin vähärasvaisena se sopii oivallisesti myös kuntoilijoiden murkinatuokiota ryydittämään. Seitan on rakenteeltaan joustavaa, erittäin paljon lihaa muistuttavaa – joillekin kasvissyöjille jopa liiankin lihanoloista purtavaa. Vehnägluteenista saakin taiottua likipitäen aidonoloiset grillipihvit, suikalepaistit ja muut muhevat murkinat. Esimerkiksi juhlissa sitä käyttämällä on helppo huijata lihanhimoisia sukulaisia tai vihannessafkaa vieroksuvia ystäviä.

Itse tehtynä tuo verraton vehnägluteeni, tuttavallisemmin gluttari, on varsin halpaa herkkua. Seitanmassan raaka-aineiksi tarvitaan veden lisäksi ainoastaan vehnäjauhoja ja keitinliemeen muutama kasvisliemikuutio. Mitään pikaruokaa seitansapuskat eivät ole. Koko prosessi jauhoista vaikkapa pihviksi kestää vähintään puolitoista tuntia. Yhdellä kertaa vehnägluteenia ei voi valmistaa kovin suurta määrää, sillä huuhteluiden ja vaivaamisen välillä seitanmöykky pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Mikäli suunnitelmissa ovat seitanilliset ruokakekkerit, on niitä varten syytä tehtailla gluttaria isomman poppoon voimin.

SEITANIN PERUSOHJE

11 dl vehnäjauhoja
5 dl vettä



LEIVITETYT SEITANPIHVIT JA HALKOPERUNAT

Tämä ruoka ei todellakaan ollut kevyimmästä päästä, mutta lohdutin itseäni ajatuksella, että valmistin sen sentään alusta asti itse. Kasvisruokaa-blogista pöllin idean leivitettyihin seitanpihveihin, josta syntyi puolestaan himo autenttista bensis-mättöä kohtaan; eli leivitettyä leikettä ja talon ranskalaisia pöyhtään!

Seitanpalat pyöritin ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa. Piffit paistetaan pannulla kullanruskeiksi.

HALKOPERUNAT

perunaa
oliiviöljyä
suolaa
mausteita (esim. chili-, paprika-, valkosipulijauhetta ja mustapippuria)

Paloittele perunat kuorineen haluttuun kokoon, vippaa pellille ja lorauta joukkoon mausteet ja öljy. Sekoita. Käytä uunissa, kunnes ovat ruskeita ja kypsiä.